Historiallinen BASSO-kokoontuminen huipensi Marko Ahtisaaren kauden Helsingin juhlaviikoilla
Eilen 1. syyskuuta päättyneet Helsingin juhlaviikot keräsi avajaispäivänään 35 vuotta täyttäneen Taiteiden yön tapahtumiin ja festivaalin avajaiskonsertteihin yhteensä yli 100 000 kulttuurista nauttinutta vierailijaa. Marko Ahtisaari toimi festivaalin taiteellisena johtajana viimeistä kertaa – Ahtisaaren kausi muistetaan uutta teknologiaa hyödyntävistä teoksista sekä suurista kansainvälisistä tanssi- ja orkesterivierailuista.
Helsingin juhlaviikkojen taiteellisena johtajana kaudella 2019–2024 toimineen Marko Ahtisaaren viimeinen vuosi jysähti käyntiin näyttävällä kunnianosoituksella musiikin peruskalliolle, bassolle. Taiteiden yönä 15. elokuuta Senaatintorilla koettu Lauri Porran Juhlaviikoille tilattu BASSO-teos kokosi lavalle 147 bassoääntä ja yleisöön arviolta yli 25 000 Taiteiden yön viettäjää. Taiteiden yönä avautui myös kaksi ja puoli viikkoa kestäneiden Juhlaviikkojen ajan maksuttomasti Esplanadin puistossa koettavissa ollut AI Helsinki -näyttely. Näyttelyn teokset kuvasivat Helsinkiä ja helsinkiläisiä taiteilija Kevin Aboschin ja ohjatun tekoälyn silmin. Lämpimän sään hellimä Taiteiden yö sisälsi lähes 350 erillistä taidetapahtumaa.
Katso BASSO-tallenne:
Juhlaviikkojen kansainvälisenä tanssivierailuna koettiin brittiläisen tanssija-koreografi Akram Khanin henkeäsalpaava Junglebook reimaniged. Animaatiota ja näyttämötaidetta sisältävä teos pureutuu ilmastonmuutokseen. Kymmenen kansainvälisen huipputanssijan tulkisema Junglebook reimaniged nähtiin Tanssin talossa neljän esityksen verran kerryttäen kiittäviä arvioita.
Helsingin juhlaviikkojen klassisen musiikin ohjelmiston huippuhetkiksi nousivat kaksi ainutlaatuista tapausta. Maailman tunnetuimpiin sinfoniaorkestereihin lukeutuva The Cleveland Orchestra esiintyi Musiikkitalossa kahtena iltana kapellimestari Franz Welser-Möstin johdolla. Ensimmäisen konsertin solistina kuultiin Víkingur Ólafssonia. Esa-Pekka Salosen kokoama ja Radion sinfoniaorkesterin soittama ennenkuulematon konserttiversio Modest Musorgskin Hovanštšina-oopperasta kirvoitti Financial Timesilta viiden tähden arvion, jossa kiiteltiin teoksen ajankohtaisuutta: “To hear this in Helsinki – a city three hours from St Petersburg where the tension induced by Russia is palpable – was a searing moment of the present merging with the past”.
Muita merkittäviä Juhlaviikko-konsertteja olivat esimerkiksi Musiikkitalossa koetut latvialaisen urkutaiteilija Iveta Apkalnan resitaali, joka myytiin loppuun jo aikaisin keväällä sekä muun muassa professori-musiikkikasvattaja Suvi Saarikallion ja neurotieteilijä Daniel J. Levitinin kappalevalinnat sisältänyt Helsingin kaupunginorkesterin toivekonsertti, jonka solistina kuultiin basisti Victor Wootenia. Konsertin ydin tiivistyi musiikin vaikutukseen mieleen ja terveyteen, ja sen yhteydessä pidetyt keskustelutilaisuudet keräsivät Musiikkitalon aulaan ennätyksellisen suuren yleisön.
Yleisön suosikeiksi nousivat myös monet loppuunmyydyt Huvilan konsertit kuten Carla Brunin ensiesiintyminen Suomessa ja Samuli Putron 20-vuotisen soolouran juhlailta, jossa nähtiin yleisön liekkeihin sytyttänyt Zen Cafén yllätyspaluu. Muita loppuunmyytyjä Huvila-konsertteja olivat Cat Powerin uudelleentulkinta ikonisesta Bob Dylanin Lontoon ”Royal Albert Hall” -konsertista sekä Hermanos Gutiérrezin, Angélique Kidjon ja Anna Puun konsertit.
Monipuolista maksutonta ja pääsymaksullista ohjelmaa tarjosivat myös Juhlaviikkojen ystäväfestivaalit Alakulttuuripäivä, GÁTT Nordic Arts Festival, Helsingin Oopperakesä, Kuorojen kierros, Outsider Art Festival, Runokuu, SAMPO Festival, Teatteri Sirkus Suosalo ja Viapori Jazz.
Marko Ahtisaaren Juhlaviikot muistetaan suurista kansainvälisistä tanssi- ja orkesterivierailuista sekä uutta teknologiaa hyödyntävistä teoksista
Marko Ahtisaaren kausi muistetaan erityisesti merkittävistä kansainvälisistä tanssivierailuista. Vuonna 2019 Suomen Kansallisoopperan Alminsaliin tuotiin Giséle Viennen Crowd, jota kannatteli Peter Rehbergin kuratoima elektronisen musiikin historiaa läpileikkaava soittolista. Vuonna 2022 Tanssin talossa nähtiin muusikko-tuottaja Jamie xx:n, installaatiotaiteilija Olafur Eliassonin ja koreografi Wayne McGregorin massiivinen ja monitaiteellinen Tree of Codes sekä koreografi Boris Charmatzin 10 000 Gestures – liikkeen vyöry, tanssin antimuseo eli 10 000 erilaisen, esityksessä toistumattoman tanssiliikkeen teos. Vuoden 2023 merkkitapauksiin lukeutui kaksi erilaista versiota Igor Stravinskyn Kevätuhrista, kun Pina Bauschin koreografian tulkitsi Tanssin talossa yli 30 tanssijaa 14 Afrikan maasta ja brittiläinen Aurora-orkesteri soitti orkesteriteoksen ulkomuistista Musiikkitalossa Nicholas Collonin johtamana. Ahtisaaren kausi tullaan muistamaan myös kuluvan vuoden The Cleveland Orchestran vierailusta – Pohjoismaissakin vain harvoin vieraillut orkesteri saapui Suomeen ensimmäistä kertaa sitten vuoden 1965.
Poikkeuksellisina koronavuosina Juhlaviikot toi taidekokemukset konsertti- ja teatterisaleista suoraan pihoille ja pervekkeiden alle lanseeraamalla useampana kesänä kaupunkilaisia ilahduttaneet maksuttomat Taidelahjat. Helsingin juhlaviikot suunnitteli taidelahjakonseptin avoimen lähdekoodin periaatteella, ja jakoi lahjojen helppoon hallinnoimiseen tarkoitetun sovelluksen festivaalien käyttöön ympäri maailman. Helsingin lisäksi Taidelahjoja onkin jaettu muun muassa Islannissa, Norjassa, Ruotsissa ja Irlannissa.
Ahtisaaren kaudella Juhlaviikkojen ohjelmassa on nähty myös muilla tavoin uutta teknologiaa hyödyntäviä teoksia. Vuonna 2019 festivaalilla sai ensiesityksensä Robottikuoro, joka oli kuorosointia ihmisäänelle mahdottomiin ulottuvuuksiin laajentava ääniteos. Samana vuonna elektronisen musiikin taitajan Jon Hopkinsin generatiivinen installaatio Singing Bowl (Ascension) koettiin Helsingin rautatieasemalla koko Juhlaviikkojen ajan. Vuonna 2020 Mika Vainio 50Hz -näyttely Kiasmassa oli kansainvälisesti laajin katsaus elektronisen musiikin edelläkävijä ja äänitaiteilija Mika Vainion tuotantoon. Seuraavina vuosina Brian Enon generatiivisia audiovisuaalisia teoksia sisältänyt näyttely 77 Million Paintings and Other Audio-Visual Works valtasi Musiikkitalon sekä Holly Herndonin ja Mat Dryhurstin IP-teoksessa Herndonin omasta äänestä kehitetty tekoälymalli esiteltiin yleisölle ensimmäistä kertaa taidefestivaalilla. Tekoälyä hyödynnettiin myös Kevin Aboschin Juhlaviikoile luomassa, suomalaiseen ryijyperinteeseen perustuvassa graafisessa ilmeessä sekä juuri päättyneessä AI Helsinki -näyttelyssä ja Taiteiden yönä maailman ensi-iltansa saaneessa Am I? -elokuvassa.
”Haluan kiittää kaikkia teitä, taiteen ystäviä, jotka vietätte aikaa yhdessä taiteen äärellä. Ilman teitä ei olisi Juhlaviikkoja. Taidefestivaali on aina poikkeustila, ja on ollut ilo tehdä näitä poikkeuksia teille”, Marko Ahtisaari kertoo. ”Sotien ja uhkien aikana taide voi yhdistää ja viedä meitä eteenpäin. Ensimmäiset Euroopan suuret monitaidefestivaalit – kuten Juhlaviikot – syntyivät toisen maailmansodan jälkeen ajatuksesta, että jos koemme toistemme taidetta, sotaa ei enää tulisi. Näinäkin aikoina uskon tähän. Taiteella on rooli rauhankäynnissä.”
Juhlaviikkojen jälkeen Marko Ahtisaari toimii itsenäisen rauhanvälitysjärjestön CMI Martti Ahtisaari Peace Foundation hallituksen puheenjohtajana ja keskittyy avaamaan uuden House of Sound -taidekeskuksen Ii:ssä vuosina 2026–2027. Lue lisää: markoahtisaari.com.
Juhlaviikkojen pääyhteistyökumppanit 2024 olivat Elisa ja Helsingin Sanomat, sponsori Accenture sekä palvelukumppanit Akun tehdas, Food Camp, Grano, Heku, Helsinki Bryggeri, Marski by Scandic, Neural DSP ja Renault.
BASSO-teos ja The Cleveland Orchestran konsertti ovat yhä koettavissa tallenteina osoitteessa: helsinkifestival.fi. Seuraavia Helsingin juhlaviikkoja vietetään 14.–31.8.2025. Festivaalin taiteellisena johtaja kaudella 2025–2029 toimii Johanna Freundlich. Ensi vuoden ohjelmaa julkaistaan osissa syksyn 2024 ja kevään 2025 aikana.
Kuva: Otso Kähönen