Aarrekartta johdattaa kulttuurin äärelle – haastattelussa EGS

Helsingin juhlaviikkojen ohjelmasta vastaa tänä vuonna uusi taiteellinen johtaja Johanna Freundlich. Uuden taiteellisen johtajan myötä myös festivaalin visuaalinen ilme uudistettiin ja siitä vastaa Freundlichin kauden ajan eli vuosina 2025–2029 Suomen kansainvälisesti merkittävin graffititaiteilija sekä veistoksistaan ja lasitaiteestaan tunnettu EGS. Kysyimme taiteilijalta, miten Juhlaviikkojen uusi visuaalinen ilme syntyi, ja mitä kulttuuri sen moninaisuudessaan hänelle merkitsee. 

Olet kansainvälisesti Suomen tunnetuin graffititaiteilija, miten kansainvälinen menestys on vaikuttanut taiteelliseen tuotantoosi?

Graffiti ja myöhemmin myös kansainvälinen ura on vienyt minua ympäri maailmaa ja olen oppinut, että uusissa kaupungeissa eksymisen kautta löytää ne mielenkiintoisimmat paikat, ihmiset, ilmiöt ja tapahtumat. Maailman hahmottaminen eksymisen, ja uuden löytämisen kautta on ohjannut työtäni karttatematiikan pariin. Oivallus siitä, että maailmankartta on toteutettavissa taiteilijanimeni kolmen kirjaimen kautta johti tähänastisen urani tunnetuimman teossarjan syntymiseen.

Graffititaiteen lisäksi sinut tunnetaan myös muusta omintakeisesta taiteesta kuten graafisista karttateoksista, veistoksista ja lasitaiteesta. Miten aiempi taiteellinen tuotantosi näkyy suunnittelemassasi Helsingin juhlaviikkojen ilmeessä?

Graffititaiteen tekeminen ja sen parissa vietetty nuoruus Helsingissä on myös osaltaan ruokkinut kiinnostustani eri tekniikoilla toteutettuihin karttoihin. Opin hahmottamaan Helsinkiä nimenomaan graffitin kautta – missä kaupunginosassa oli kenenkin tutun tai vielä tuntemattoman tekijän uusi työ, missä oli uusia kiinnostavia paikkoja maalata tai vakiintuneita hyviä seiniä. Graffiti opetti tutustumaan Helsinkiin laajemmin, kun harrastuspaikkana oli yhden sijainnin sijaan koko kaupunki. Visuaalisista kartoista muotoutui myös metafora omille matkoilleni – Helsingin sisällä, muualla Suomessa ja koko maailmassa. Orgaaninen kartta mahdollistaa yllätykset ja maailman kokemisen tavalla, joka on liki mahdotonta nykyisten karttasovellusten ja GPS-navigoinnin kautta. Kartta johdattaa myös taiteen äärelle, kuten Juhlaviikot. Yhteys näiden asioiden välillä oli minulle ilmeinen.

Miten ilme kuvastaa mielestäsi juuri Helsingin juhlaviikkoja, joka on Pohjoismaiden suurin monitaidefestivaali? Miten huomioit ainutlaatuisen Taiteiden yön graafisessa toteutuksessa?

Orgaaninen ja elävä kartta viestii löytämisestä ja eksymisestä. Kulttuurin kuluttaminen on monella tavalla juurikin eksymistä, yllättymistä ja sen kautta löytämistä. Juhlaviikot ja erityisesti sen Taiteiden yö levittää kulttuuria ja taidetta sen eri muodoissaan ympäri Helsinkiä. Kulttuurin ja eri alakulttuurien muotojen kautta kaupunki laajenee. Kartta on luotu ulkomuistista, eikä se ole konkreettinen ja korrekti – kuten monesti taide ja kulttuurikaan. Kartan elävä viiva kuvastaa ihmisten yksilöllistä tapaa löytää oma kaupunkinsa ja sen kulttuurinen anti.

Mikä sinua inspiroi ihmisenä sekä taiteen tekijänä?

Minua inspiroi historia ja maantiede, mutta erityisesti ihmiset ja heidän tapansa tehdä asioita omilla tavoillaan. Muut taiteilijat ja taiteen harrastajat ovat johdattaneet minua myös uusien materiaalien ja tekniikoiden pariin. Löysin muun muassa lasin materiaalina kiinnostavan taiteilijan kautta. Tavoitteeni on kohdata erilaisia tekijöitä sekä oppia ja inspiroitua heistä, jotka tulevat eri taustoista ja ponnistavat erilaisista taiteellisista lähtökohdista. Taiteeni perustuu pitkälti taitelijanimeni kolmeen kirjaimeen ja niiden kautta maailman ulottuvuuksien tutkimiseen. Inspiroidun erilaisista tavoista kuvata kiinnostavia asioita näiden kirjaimien kautta.

Miten kuvailet Juhlaviikkojen uutta graafista ilmettä omin sanoin?

Se on salainen kartta – aarrekartta, jota voi katsoa miten päin vain ja tulkita omista lähtökohdista. Seikkailun kautta voi löytää jotain täysin odottamatonta ja uutta. Ylläty eksymällä ja löydä paremmat bileet kuin osasit odottakaan.

Mitä Helsingin juhlaviikot sinulle merkitsee?

Juhlaviikot on kuulunut omaan vuosikalenteriini jo pitkään, se on osa Helsingin elokuuta. Odotan ensin ohjelman julkistusta ja valitsen sitten omat suosikkini. On tärkeää, että tapahtuma levittäytyy laajalle ja on osa koko Helsinkiä.

Oletko osallistunut Taiteiden yöhön sen 35-vuotisen historian aikana ja minkälaisen muiston voisit siitä jakaa?

Vahvin muistoni liittyy historian toiseen Taiteiden yöhön, eli vuoteen 1990. Pääsin kokemaan Uspenskin puistossa eli nykyisessä Tove Janssonin puistossa Mox Mäkelän kokeellisen installaation, jossa oli muun muassa kettingeillä puihin kiinnitettyjä pieniä teoksia ja laminoituja sormenjälkiä. Teos teki minuun vaikutukseen. 

Huvila täyttää tänä vuonna 30 vuotta. Mikä on legendaarisin keikka, jonka olet siellä kokenut?

Massive Attackin keikka Huvilassa vuonna 1995 on jäänyt ikuisesti mieleeni. Kulttuurin nälkä iski, mutta rahaa ei ollut. Lopulta navigoin itseni kekseliäästi keikalle ilman lippua, ja ilta olikin aivan huikea kokemus.

Minkälaista ohjelmaa sinä toivoisit tulevien vuosien Juhlaviikoille?

Toivoisin, että visuaalinen taide levittäytyisi laajemmin ympäri kaupunkia osana Juhlaviikkojen ohjelmaa. Haluaisin kokea ennennäkemätöntä visuaalista taideantia täysin odottamattomissa paikoissa.

Mitä voimme odottaa sisällöllisesti Helsingin juhlaviikoilla tänä vuonna ja mahdollisesti tulevaisuudessa, kun olet osa festivaalin tiimiä yhteistyötaiteilijan roolissa?

Luomani Juhlaviikkojen aarrekartta tulee yllättämään vuosi vuodelta. Ja toisenlaisiakin yllätyksiä on luvassa, niistä päästään kertomaan myöhemmin. Olen vahvasti inspiroitunut tästä monipuolisesta yhteistyöstä ja uskon, että oma taiteeni tulee olemaan näkyvästi osa tulevia Juhlaviikkoja.

Minkälaisena koet taide- ja kulttuuritapahtumien merkityksen Helsingille kaupunkina ja sen asukkaille?

Kulttuurilla on tutkitustikin hyvinvointia ylläpitäviä vaikutuksia. Kaupunki, joka tarjoaa kulttuuria ihmisille, on asukkaistaan huolehtiva kaupunki.